Henning Mankellin osuva teos "Savuna Ilmaan"

Henning Mankell on ruotsalainen kirjoittaja ja hän syntyi Tukholmassa vuonna 1948. Mankellin suosituimpia ja tunnetuimpia teoksia ovat Kurt Wallander -rikosromaanit. Mankellin kaikki teokset eivät ole vain rikosromaaneja, vaan niihin sisältyy myös nuortenkirjoja. Hänen kirjoja on käännetty 41:lle eri kielelle ja myyty yli 35 miljoonaa kappaletta. Kyseinen "Savuna Ilmaan" -teos perustuu osittain TV -käsikirjoitukseen.
    
       Kirjan nimi on "Savuna Ilmaan". Sen on suomentanut Laura Jänisniemi ja kustantajana sekä julkaisijana toimii Kustannusosakeyhtiö Otava. Kirja julkaistiin vuonna 2012. Ruotsenkielinen alkuteos on nimeltään Labyrinten.
Painopaikkana on Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2011.
    
       Kaksi miestä löytävät luodolta keskeltä merta ihmisen pääkallon. Louise Rehnström ottaa asiakseen selvittää pääkallon alkuperän ja sen kenelle se kuuluu. Hänen tonkiessaan syvemmälle pääkallon alkuperään, nimiä alkaa nousta pintaan, muunmuassa: Bengt Ingermarsson, joka varasti kaupungilta 80 miljoonaa kruunua (teoksen tapahtumat sijoittuvat kaksi vuotta tämän katoamisen jälkeen). Hänen katoamisensa jälkeen kaupunki jäi köyhäksi ja Louisen aviomies Henrik joka on kaupunginvaltuustossa yrittää saada kaupunkia taas jalkeilleen.
   
      Kirja oli lukukokemukseltaan varsin mainio. Teoksessa oli joitakin kohtia, joita olisi voinut jättää pois, jotta kirjasta oltaisiin saatu hiukan mielekkäämpi paikka paikoin, sillä kirjassa toistettiin samaa kierrettä aika paljon. Kirjaa piti lukea ajatuksen kanssa, sillä sen etenemis ja tapahtumis vauhti olivat nopeita. Kappaleita on tiuhaa tahtia, jopa yhden virkkeen kappaleita on paikka paikoin. Kirjan etenemisnopeudesta tuli mieleen Kova laki TV -sarja. Yhdessä sivussa saattoi olla kolmekin kappaletta. Aina kun kappale vaihtui, niin tunsin kuin olisisin räpäyttänyt silmiäni ja avautunut uuteen miljööseen ja ihmisiin. Kirjassa oli mukana monia henkilöitä ja heillä oli tarkkaan kuvatut roolit. Kirja jätti suuni auki erinäisissä kohdissa kun sen tapahtumat olivat todella nopeakäänteisiä. Piti ihan miettiä että mitä juuri tapahtui.

    Tässä kyseisessä dekkarissa on kaikki dekkariin tarvittavat ainekset. Kirjassa oli muutama kohta, jossa tuli jännityksen tunne, mutta niitä oli aivan liian vähän. Jännitystä tuovia kohtia olisi voinut olla hiukan enemmän. Yksi asia joka herätti mielenkiintoa oli vuoropuhelut. Teoksessa oli paljon vuoropuheluita. Vuoropuheluiden ansiosta kirjasta tuli paljon mielekkäämpi lukea ja sai ajatuksen siitä, mitä kirjan henkilöillä oli mielessään. Vuoropuhelun olisi voinut tehdä vähän selkeälukuisemmiksi, mutta muuten ne olivat todella onnistunut asia. Oltaisiinko kirjaa voitu tehdä jännittävämmäksi ja nopeatempoisemmaksi dekkariksi jos kirjan pitkäveteisyyttä ja turhia toistuvuuksia oltaisiin jätetty pois? Kirjassa kuvattiin hyvin nykypäivän ongelmia, sillä siinä olikin aiheena velkakierteet, raha ongelmat ja kaupungin sisäisiä omia ongelmia. Kirjassa myös oli talousrikollisuutta, mikä antaa oman vivahteen itse teokseen.

   Kaikkien pienten huonouksien ohella kirja oli todella hyvä teos. Sitä sai nautinnolla lukea ja pääsi päähenkilö Louisen mieleen mukaan ja kykeni miettimään miten itse olisi voinut asiat tehdä. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka pitävät rikoskirjallisuudesta.
 "Paikkaan, josta Ruotsi alkaa ja johon se loppuu." - Henning Mankell

Elokuvat

Teoksen kansi on värikäs, monisävyinen ja siinä on paremmin ruskettuneita ihmisiä. Kansi kertoo, että elokuvia on monenlaisia. Kaikki on tiivistetty filminauhan sisään. Sivut ovat värikkäitä ja kuvat ovat mustavalkoisia ja värillisiä elokuvasta riippuen. Teoksen kuvat ovat kuuluisia elokuvista ja näyttelijöistä. Kuvat ovat valittu siksi, että ne vaikuttavat ihmisiin ja kuvat ovat merkittäviä elokuvien maailmassa.

         Teoksessa on elokuvia laidasta laitaan. Teos lähtee liikkeelle Peter von Baghin henkilökohtaisesta tunnustuksesta. Kaikki liittyvät elokuviin ja niiden henkilöstöön. Kirjan asiat ovat suurinpiirtein aikajärjestyksessä. Teoksessa käytetään kirjakieltä. Tekstin lopussa osoitetaan kunnioitusta näyttelijöille ja elokuville. 

        Elokuvia on monenlaisia ja ne lajitellaan ero lategorioihin, joihin sisältyy muunmuassa. toimintaelokuvat, komediaelokuvat ja fantasiaelokuvat. Elokuva esimerkkejä mainituistaelokuva -kategorioista ovat muunmuassa. toimintaelokuvista tuttu Die Hard ja Rambo, komediaelokuvista taas Scary Moviet, ja fantasiaelokuvista Harry Potter saga ja Taru Sormusten Herrasta (The Lord Of The Rings) saga. Kuuuluisia näyttelijöitä ovat: Sylvester Stallone, Angelina Jolie, Johhny Depp, Harrison Ford, Aku Hirviniemi sekä Samuli Edelmann. 

       Kirjoittaja on elokuvien asiantuntija. Hän tarkastelee elokuvien historiaa monista eri näkökulmista. Hänellä on laaja tietämys aiheesta. Lähteitä on käytetty monipuolisesti, mutta Peter von Baghin asiantuntemus näkyy tekstissä. Kaikki tiedot täsmäävät meidän ennalta tietämiimme tietoihin eli tämä teos on todella luotettava. Teoksessa on paljon faktaa, mutta jokaisessa asiassa kirjoittaja kertoo oman mielipiteensä.

Kouluruoan ongelmat ja haitat

Monien ystävieni ja aikamonen muunkin nykynuoren mielestä kouluruoka on todellinen ongelma kouluissamme sillä sen maku saattaa joskus olla ihan muuta mitä saattaa odottaa. Maha kurniessa kaverusten kanssa kävellessämme ruokalaan huomaamme ihanan juustoisen silakka mössön jonka maku on aivan selkääraapiva. Tällainen ruoka ei tuota hyvää mieltä ja nälkä jää kaivertamaan loppupäiväksi ellei ole rahaa tepastella kaupan lihapiirakka hyllylle.

       Olisikohan mitenkään mahdollista että kouluruokaan saataisiin jonkinsortin paraneminen joskus? Kuulemma kouluruokaan käytetään kutakuinkin 80s per oppilas tai jotain sinne päin, ja sen lisäksi mitä on kuullut toisaalta, niin vankiloidenkin ruokaan käytetään enemmän rahaa kuin koulujen. Eikö sen pitäisi olal toisinpäin? Jos vaikka 1e per oppilas, mikäli se näin siis oli. Niin saataisiin maittavammat ruoat jokaisen koululaisen elämään, ja näin nuoret saattaisivat säästää rahaa jottei kaikki rahat mene kaupan karkkihyllyyn. 

       Aika moni nuori on varmasti tätä mieltä, ja monet aikuisetkin saattavat myös olla tätä mieltä ettei se kouluruoka aina maitakkaan. Ei ole hienoa olla loppupäivää maha möristen koulun penkillä.

Tiuhtin vastoinkäymiset urheilun parissa

Viisivuotta sitten Tiuhtilta murtui jalka, kun hän pelasi jalkapalloa Mikkelin raviradalla joukkuensa LePS:in kanssa. Murtumaa lähdettiin hoitamaan heti Mikkelin keskussairaalaan ja sieltä Tiuhti pääsi kotiin muutaman lääkärin vääntelyn jälkeen kipseineen päivineen. Tiuhti joutui pitämään taukoa jalkapallon parista muutaman kuukauden.

         Tiuhtin tauon loputtua, hän palasi joukkuensa tykö täynnä energiaa ja valmis uusiin matseihin. Tiuhti oli hieman ruosteessa muutaman kuukauden tauon jälkeen mutta täynnä palavaa tahtoa tottua kaikkeen uudestaan. Loppukaudesta Tiuhti oli saanut taas oman pelitatsinsa takaisin. Koulun liikunta tunnilla Tiuhti pelasi koripalloa kavereidensa kanssa ja he hyppivät trampoliinilta donkatakseen korkeammalta koriin. Tiuhti hyppäsi omalla vuorollaan ja hypystä tuli todella ilmava, kunnes jotain meni vikaan kun Tiuhti löi pallon koriin ja Tiuhti tippui kädellensä liikuntasalin lattialle. Tiuhtilta murtui vasen käsi. Opettaja kutsui ambulanssin ja Tiuhti lähti Lemin sairaalaan väänneltäväksi ja kipsattavaksi uudemman kerran.

        Tiuhtin onneksi hän ei joutunut luistamaan yhdestäkään kesän jalkapallopelistä, sillä oli talvi. Huonopuoli tässäkin oli koska Tiuhti rakastaa laskettelemista, mutta nyt hän ei pääse harrastamaan rakastamaansa lajia sillä hänen kätensä on murtunut. Kevät alkoi häämöttää ja Tiuhti sai kipsinsä pois ja sai taas alkaa harrastelemaan kaikkea mitä hän halusi, mutta Tiuhti alkoi varomaan kättään hiukan enemmän tämän jälkeen, ja miettimään kannattaako kaikkea tehdä.

Media ja minä

     Itse käytän mediaan varmaan noin viisi tuntia päivässä ja siitä suurin osa menee varmaankin tietokoneella oloon. Tietokoneella käytän paljon sosiaalisia medioita joihin kuuluu Facebook ja Twitter. Youtube yhteisössäkin olen mukana ja katselen joskus videoita aina kun sille päälle tulen, eli melkein joka päivä. Mitä toisten medioiden käyttöön tulee niin katselen televisiota ja kuuntelen radiota aina sillöin tällöin. 

     Televisiota tulee katsottua sen pari tuntia aina päivässä, siihen katseluun kuuluu tottakai uutiset ja jotain hyviä sarjoja joita on mukava katsoa esim. Chuck. Uutiset tulee joka päivä katsottua aina iltaisin jotta ois jotain tietoa et mitä maailmassa on tapahtunut, urheilu-uutisia on kiva katsoa kun urheilu tuppaa kiinnostamaan jonkin verran. Myös pelailen videopelejä tietokoneella ja pleikkarilla, ja myös kavereihin yhteydessä internettiäkin käyttäen.

     Radiota en kuuntele niin paljon kuin vaikka katson televisiota tai olen tietokoneella. Radiota ei vain tule kuunneltua kun pystyn kuuntelemaan semmosia biisejä joista itse pidän niin en näe sitä hyödyllisenä kapistuksena. Kuitenkin joskus radiota tulee kuunneltua kun polkee pyörällä kouluun tai menee auton kyydissä jonnekin. Nykyään kun voi kuunnella netissä radiota niin se ajaa sen saman asian jos haluaa kotona kuunnella jostain syystä radiota.

    Ja puhelintakin tulee käytettyä joka päivä, se on aina taskussa mukana ja sillä on hyvä spämmiä kavereille viestejä joistain turhuuksista, olla yhteyksissä kavereihin ja perheeseen ja se on hyvä musiikkisoitin jos siinä sellainen ominaisuus sattuu olemaan nimemltä MP3- soitin. Se on hyvä olla mukana jos lähtee johonkin ja jos jollain on asiaa niin voi soittaa, pitää van muistaa pitää puhelin päällä jos jotain tapahtuu.