torstai 22. marraskuuta 2012

Henning Mankellin osuva teos "Savuna Ilmaan"


Henning Mankell on ruotsalainen kirjoittaja ja hän syntyi Tukholmassa vuonna 1948. Mankellin suosituimpia ja tunnetuimpia teoksia ovat Kurt Wallander -rikosromaanit. Mankellin kaikki teokset eivät ole vain rikosromaaneja, vaan niihin sisältyy myös nuortenkirjoja. Hänen kirjoja on käännetty 41:lle eri kielelle ja myyty yli 35 miljoonaa kappaletta. Kyseinen "Savuna Ilmaan" -teos perustuu osittain TV -käsikirjoitukseen.

    
       Kirjan nimi on "Savuna Ilmaan". Sen on suomentanut Laura Jänisniemi ja kustantajana sekä julkaisijana toimii Kustannusosakeyhtiö Otava. Kirja julkaistiin vuonna 2012. Ruotsenkielinen alkuteos on nimeltään Labyrinten.
Painopaikkana on Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2011.
    
       Kaksi miestä löytävät luodolta keskeltä merta ihmisen pääkallon. Louise Rehnström ottaa asiakseen selvittää pääkallon alkuperän ja sen kenelle se kuuluu. Hänen tonkiessaan syvemmälle pääkallon alkuperään, nimiä alkaa nousta pintaan, muunmuassa: Bengt Ingermarsson, joka varasti kaupungilta 80 miljoonaa kruunua (teoksen tapahtumat sijoittuvat kaksi vuotta tämän katoamisen jälkeen). Hänen katoamisensa jälkeen kaupunki jäi köyhäksi ja Louisen aviomies Henrik joka on kaupunginvaltuustossa yrittää saada kaupunkia taas jalkeilleen.
   
      Kirja oli lukukokemukseltaan varsin mainio. Teoksessa oli joitakin kohtia, joita olisi voinut jättää pois, jotta kirjasta oltaisiin saatu hiukan mielekkäämpi paikka paikoin, sillä kirjassa toistettiin samaa kierrettä aika paljon. Kirjaa piti lukea ajatuksen kanssa, sillä sen etenemis ja tapahtumis vauhti olivat nopeita. Kappaleita on tiuhaa tahtia, jopa yhden virkkeen kappaleita on paikka paikoin. Kirjan etenemisnopeudesta tuli mieleen Kova laki TV -sarja. Yhdessä sivussa saattoi olla kolmekin kappaletta. Aina kun kappale vaihtui, niin tunsin kuin olisisin räpäyttänyt silmiäni ja avautunut uuteen miljööseen ja ihmisiin. Kirjassa oli mukana monia henkilöitä ja heillä oli tarkkaan kuvatut roolit. Kirja jätti suuni auki erinäisissä kohdissa kun sen tapahtumat olivat todella nopeakäänteisiä. Piti ihan miettiä että mitä juuri tapahtui.

    Tässä kyseisessä dekkarissa on kaikki dekkariin tarvittavat ainekset. Kirjassa oli muutama kohta, jossa tuli jännityksen tunne, mutta niitä oli aivan liian vähän. Jännitystä tuovia kohtia olisi voinut olla hiukan enemmän. Yksi asia joka herätti mielenkiintoa oli vuoropuhelut. Teoksessa oli paljon vuoropuheluita. Vuoropuheluiden ansiosta kirjasta tuli paljon mielekkäämpi lukea ja sai ajatuksen siitä, mitä kirjan henkilöillä oli mielessään. Vuoropuhelun olisi voinut tehdä vähän selkeälukuisemmiksi, mutta muuten ne olivat todella onnistunut asia. Oltaisiinko kirjaa voitu tehdä jännittävämmäksi ja nopeatempoisemmaksi dekkariksi jos kirjan pitkäveteisyyttä ja turhia toistuvuuksia oltaisiin jätetty pois? Kirjassa kuvattiin hyvin nykypäivän ongelmia, sillä siinä olikin aiheena velkakierteet, raha ongelmat ja kaupungin sisäisiä omia ongelmia. Kirjassa myös oli talousrikollisuutta, mikä antaa oman vivahteen itse teokseen.

   Kaikkien pienten huonouksien ohella kirja oli todella hyvä teos. Sitä sai nautinnolla lukea ja pääsi päähenkilö Louisen mieleen mukaan ja kykeni miettimään miten itse olisi voinut asiat tehdä. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka pitävät rikoskirjallisuudesta.
 "Paikkaan, josta Ruotsi alkaa ja johon se loppuu." - Henning Mankell

1 kommentti:

  1. Arvostelun alussa kertomasi taustatiedot kirjailijasta sopivat hyvin tähän yhteyteen. Muutoinkin arvostelun osat ovat tekstissäsi tasapainossa: kerrot lyhyesti juonesta eli kuvailet tarinan lähtötilanteen, sen jälkeen siirryt erittelemään lukukokemustasi ja lopussa teet yhteenvetoa kirjan ansioista.

    Sisältö oikeuttaisi vähän korkeampiinkin pisteisiin, mutta kielestä tulee nyt vähän miinusta.

    Esimerkiksi kielikuvat virkkeessä "Hänen tonkiessaan syvemmälle pääkallon alkuperään, nimiä alkaa nousta pintaan --" ovat liian konkreettisia tai värikkäitä tässä yhteydessä. Ehkä sopisi paremmin yksinkertaisesti "Pääkallo on Bengt Ingemarssonin, joka --"

    Etenemisvauhti on yhdyssana, sanotaan "olisi voitu" ei "oltaisiin voitu" jne.

    Kielessä kaiken kaikkiaan on tiivistämisen varaa.

    35p.

    VastaaPoista